Nuori nainen gynekologilla

Julkaistu 28.3.2017

Naiset käyvät gynekologin vastaanotolla ehkäisyn, hormonihoidon ja erilaisten gynekologisten vaivojen vuoksi. Mutta milloin pitäisi käydä ensimmäisen kerran?

Koska gynekologille?

Yleispäteviä kaikkia koskevia suosituksia ei ole minkään ikäisille naisille. Mikäli nuorella tytöllä tai naisella ei ole vaivoja, ennen seksin aloittamista ei ole yleensä tarvetta vastaanotolle. Ensimmäinen käynti gynekologilla ajoittuukin usein luotettavan raskauden ehkäisyn aloittamiseen eikä silloin yleensä tarvita vielä varsinaista gynekologista tutkimusta, ellei ole vaivoja.

Mitä vastaanotolla tapahtuu?

Lääkäri kyselee aluksi tietoja yleisestä terveydentilastasi. Tärkeitä selvitettäviä taustatietoja esimerkiksi ennen ehkäisyn aloittamista ovat migreenin ja siihen liittyvien ennakko-oireiden esiintyminen, samoin lähisuvussasi esiintyvät veritulpat jaloissa tai keuhkoissa. Näistä asioista on hyvä kysyä vanhemmilta ennen vastaanottoa. Lisäksi lääkäri on kiinnostunut kuukautisistasi, niiden säännöllisyydesta, vuodon kestosta ja määrästä, samoin kuukautiskivuista.

Gynekologinen tutkimus ei ole useinkaan välttämätön ensimmäisellä vastaanottokäynnillä. Tutkimuksessa selvitetään ulkosynnytinten ja emättimen limakalvojen kuntoa ja valkovuotoa kurkistamalla emättimeen lusikkamaisten instrumenttien avulla. Lääkäri myös tunnustelee kohtua ja munasarjoja laittaen yksi tai kaksi sormeaan emättimeesi samalla painellen toisella kädellään vatsan päältä. Tutkimus ei ole kivulias, mutta saattaa toki tuntua epämukavalta. Jos tutkimus pelottaa sinua kovasti, siitä on hyvä mainita lääkärille.

Millaisia gynekologisia nuorten vaivoja gynekologit hoitavat?

Tavallisin gynekologille hakeutumisen syy on kuukautisvaivat: kuukautiskivut, vuodon runsaus tai epäsäännöllisyys. Kaikkiin näihin oireisiin auttavat yhdistelmäehkäisytabletit, mutta myös muita hormonihoitoja ja kipulääkkeitä voidaan kokeilla. Yhdistelmäehkäisy auttaa myös hankalaan akneen.

Seksin aloittamisen jälkeen myös sukupuolitaudit ja muut tulehdukset ovat mahdollisia. Oireita voivat olla lisääntynyt tai muuttunut valkovuoto, limakalvojen kirvely, kutina ja aristus sekä alavatsakivut. Sukupuolitauteja voidaan testata ottamalla näyte kohdunsuulta pumpulitikulla. Tulehduksesta riippuen hoidoksi voidaan määrätä tablettihoito suun kautta tai paikallisesti emättimeen laitettavia puikkoja tai voidetta.

Kaikista sukuelimiin ja seksiin liittyvistä pulmista voit kysyä gynekologilta.

Koska PAPA?

PAPA-koe on pienellä lastalla ja harjalla sivellen emättimen pohjukasta ja kohdun suulta otettava solunäyte. Tutkimus kestää hyvin lyhyen aikaa, mutta voi tuntua jonkin verran epämiellyttävältä. PAPA-kokeella selvitetään kohdun suulla esiintyviä solumuutoksia, jotka pitkään jatkuessaan oitamattomina voivat johtaa kohdunkaulan syöpään. Solumuutosten pääasiallinen aiheuttaja on HPV-virus, joka tarttuu yhdynnässä. Virus on yleinen ja suurin osa virustartunnan saaneista paranee itsestään parin vuoden aikana. Jos elimistöön kuitenkin jää pitkittynyt HPV-tulehdus, se saattaa ajan saatossa aiheuttaa kohdun suulle solumuutoksia, jotka näkyvät PAPA-kokeessa. Nykyään nuorille tytöille tarjotaan rokote tätä virusta vastaan.

PAPA-koetta ei tarvitse ottaa aivan nuorilta naisilta, vaan suositeltu PAPA-kokeiden aloittamisikä on 25 vuotta. Näytteitä ei tarvitse myöskään ottaa joka vuosi, vaan suositeltava väli on 3-5 vuotta.

Mikä ehkäisyksi?

Raskauden ehkäisyyn on tarjolla suuri joukko erilaisia ehkäisymenetelmiä. Useimmille tarvitsijoille löydetään kokeilemalla sopiva menetelmä. Nuoret synnyttämättömät naiset voivat nykykäsityksen mukaan käyttää kaikkia samoja menetelmiä kuin synnyttäneetkin naiset. Kondomi on ainoa menetelmä, joka suojaa myös seksitaudeilta ja sitä voidaan käyttää myös luotettavampien menetelmien kanssa yhtä aikaa etenkin satunnaisissa tai tuoreissa seksisuhteissa.

Yhdistelmäehkäisy (tabletit, emätinrengas) on yleisin nuorten menetelmä. Yhdistelmäehkäisy sisältää kahta naissukuhormonia, estrogeenia ja keltarauhashormonia. Tabletteja syödään päivittäin 21-24 päivänä, jota seuraa 7-4 päivän tauko, jolloin tulee vuoto. Emätinrengas laitetaan emättimeen ja pidetään siellä 3-4 viikkoa, sitten pidetään viikon tauko. Yhdistelmäehkäisyä voi käyttää myös pidemmissä jaksoissa niin, että tauko pidetään vain joka toinen tai kolmas kuukausi.
Yhdistelmäehkäisy on luotettava, kun vain muistaa käyttää sitä oikein. Lisäksi siitä on muutakin hyötyä: kuukautiset tulevat säännöllisesti, vuodon määrä vähenee, kivut helpottuvat ja akne paranee. Pienelle osalle naisista tulee sivuvaikutuksina esimerkiksi päänsärkyä, pahoinvointia, mielialan tai seksihalujen muutoksian. Silloin voidaan kokeilla toisen merkkistä pilleriä tai kokonaan toista menetelmää.

Minipillerit ja ehkäisykapseli sisältävät vain keltarauhashormonia. Ne ovat usein ensisijainen vaihtoehto silloin kun yhdistelmäehkäisy ei sovi. Minipillereitä syödään ilman taukoja, ehkäisykapseli laitetaan ihon puudutuksen jälkeen olkavarren ihon alle ja sen teho jatkuu 3 tai 5 vuotta merkistä riippuen. Suurin haitta näistä ehkäisymenetelmistä on melko tavallinen kuukautisrytmin muutos. Vuodot voivat muuttua epäsäännöllisiksi, voivat pitkittyä tai voi esiintyä välivuotoja. Kuukautiset voivat jäädä myös pois kokonaan, mikä ei ole vaarallista.

Kohtuun laitettava kierukka on tehokas ja vaivaton ehkäisymenetelmä. Nuorilla naisilla suositaan keltarauhashormonia sisältävää kierukkaa kuparikierukan sijaan. Hormonikierukan teho kestää kolme tai viisi vuotta merkistä riippuen. Pieni, kolmen vuoden tehon tarjoava kierukka on suunniteltu erityisesti nuorille synnyttämättömille naisille. Kierukka asetetaan tavallisen vastaanoton yhteydessä, valmistautumisesta ja asetusajankohdasta kannattaa kysyä aikaa varatessa. Asetus on jonkin verran kivulias mutta hyvin nopea, vain muutamia minuutteja kestävä toimenpide. Merkittävin haittavaikutus on kuukautisvuodon muutos, mikä on myös kierukan suurin etu. Ensimmäisten käyttökuukausien aikana saattaa esiintyä ylimääräisiä, yleensä niukkoja vuotoja, mutta jatkossa vuodot ovat aikaisempaa niukemmat ja kivutkin helpottuvat.

Kysy gynekologilta!

Kun päätät varata ajan gynekologille, pohdi etukäteen kysymyksiä, jotka askarruttavat. Tyhmiä kysymyksiä ei ole, jokainen nainen on joskus ollut nuori ja aloittelija naiseuden urallaan. Kysy myös sopivasta seurantavälistä esimerkiksi hormonaalista ehkäisyä käyttäessäsi – useimmiten kahden vuoden väli on riittävä.

TERVETULOA EKAKERTAAN!

Merja Metsä-Heikkilä
LT, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri