Synnytyspelon taustoista ja hoitamisesta

Julkaistu 11.1.2017

Uuden ja tuntemattoman äärellä voi pelottaa. Vauva tulee. Samanaikaisesti iloa ja uuden odotusta, mutta myös aika ristiriitaista ja hämmentävää, joskus jopa pelottavaa. Niin paljon muutoksia omassa itsessä ja elämässä niin paljon epävarmaa…

Raskaus ja äidiksi tulo on naisen elämässä suuri muutosvaihe. Uuden ja tuntemattoman odottaminen aiheuttaa aina jonkinlaista jännitystä, ja sellainen kuuluu myös jokaiseen raskauteen ja odotukseen – synnytyshän on aina jossakin määrin ennakoimaton tapahtuma. Joskus jännityksen aiheuttama pelko voi kuitenkin olla niin voimakasta, että se alkaa hallita odottajan mieltä. Noin joka kymmenes nainen kokee synnytyspelon sellaisena, että se häiritsee tavallista arkea ja peittää alleen iloa odotuksesta.

Synnytyspelko voi alkaa raskauden todentumisen jälkeen tai kehittyä sen aikana. Joskus äidillä on jo tätä aiemminkin ollut synnytykseen liittyviä pelon tunteita ja mielikuvia. Pelko voi ilmentyä esimerkiksi ahdistuneisuutena, paniikin tunteina, mielialan laskuna, masentuneisuutena sekä erilaisina fyysisinä oireina. Synnytyspelko vaikeuttaa usein myös parisuhdetta ja yhteistä valmistautumista vanhemmuuteen.

Voimakas synnytyspelko voi estää mahdollisuuden nauttia raskaudesta ja valmistautua synnytykseen. Joskus tätä pelkoa ja siihen liittyviä vaikeita tunteita on hankala tunnistaa, kun ne käytännössä voivat ilmentyä lähinnä erilaisina kehontuntemuksina ja fyysisinä oireina. Myös silloin olisi tärkeää voida tunnistaa taustalla oleva pelko ja saada sen käsittelemiseen ammattiapua.


Pelon taustalla voi olla hyvin erilaisia asioita

Jokainen ihminen kantaa sisällään historiaansa. Synnytyspelon taustalla voi olla hyvinkin erilaisia ja yksilöllisiä asioita. Niistä kertominen ja joskus myös niiden tunnistaminen voi olla vaikeaa ilman riittävää hoidollista tukea.

Kaikenlainen psyykkinen huonovointisuus voi lisätä synnytyspelkoa ja sen riskiä. Raskauden alkamisen myötä mieleen voi nousta erilaisia vaikeita asioita kuten pettymyksiä, menetyksiä ja muita traumaattisia tapahtumia, esimerkiksi oman lapsuuden vaikeat kokemukset. Myös turvaton tai vaikea elämäntilannne ja ajankohtaiset kriisit tai parisuhteen vaikeudet voivat altistaa synnytyspelon syntymiselle ja voimistumiselle.

Raskaaksi tuloon ja raskauteen voi liittyä synnytyspelkoa tuottavia vaikeuksia. Tällaisia ovat lapsettomuus ja lapsettomuushoidot, toistuvat keskenmenot, ja ymmärrettävästi kohtuvauvan tai vastasynytyneen menetys. Usein pelon taustalla voi olla myös vaikeita sairaalakokemuksia tai vaikea ja traumaattinen synnytyskokemus.


Eniten pelottaa turvattomuus

Pelon muodot ovat yksilöllisiä ja erilaisia, aivan kuten niiden taustalla olevat selittävät tekijätkin. Kuitenkin lähes kaikille odottajille yhteistä ja keskeistä on pelko turvattomuudesta .

Monet äidit pelkäävät epätietoisuutta ja ennakoimattomuutta. He ovat huolissaan siitä, että saavatko he riittävästi kivunlievitystä ja voivatko luottaa saamaansa hoitoon.

Synnytyksessä voi myös pelottaa että tulee ohitetuksi: että ei ole mahdollisuutta vaikuttaa omaan hoitoonsa tai että tulee tavalla tai toisella väärin ymmärretyksi.

Monet synnyttäjät pelkäävät omien fyysisten ja psyykkisten voimiensa riittämättömyyttä, tai omaa osaamattomuuttaan synnyttäjänä tai hallinnan tunteen menettämistä. Äiti voi myös pelätä vauvan hyvinvoinnin vaarantumista tai sitä, että itse vahoingoittuu synnytyksessä.


Synnytyspelkoista pitää hoitaa ja auttaa

Voimakas ja pitkään jatkuva synnytyspelko täyttää mielen ja vie valtavasti äidin voimia. On vaikeaa kyetä suuntaamaan ajatuksiaan vauvaan ja omaan äitiyteen, kun pelko hallitsee elämää. Se häiritsee psyykkistä valmistautumista vanhemmuuteen ja varjostaa vauvan odotuksesta iloitsemista. Voimakas synnytyspelko ja kuormittunut raskausaika voi myös vaikeuttaa synnytystä ja sen tiedetään olevan riskitekijä synnytyksen jälkeiselle masennukselle.

Hyvin pelokkaan äidin voi olla vaikeaa tai mahdotonta synnytyksessä ilmaista tarpeitaan, pelkojaan ja toiveitaan. Liian suuri pelko voi lamaannuttaa tai tehdä niin levottomaksi tai ahdistuneeksi, että kommunikointi häntä hoitavien kanssa on vaikeaa. Silloin on vaikeaa voida keskittyä ja vastaanottaa hoitavien työntekijöiden antamaa tietoa tai ohjeita. Synnytyspelon hoitamisen avulla raskausajasta ja synnytyskokemuksesta voi muodostua myönteisempi. Riski synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja varhaisen vanhemmuuden vaikeuksiin on myös pienempi. Pitkään hoitamattomana jatkunut synnytyspelko voi vaikeuttaa varhaista äitiyttä ja yhdessäoloa vauvan kanssa.

Kun synnytyspelon taustalla on vaikea tai traumaattinen synnytyskokemus, ei se asetu odottamalla ja yrittämällä unohtaa. Sen käsittelyyn ja hoitoon tarvitaan ammatillista apua. Hoitamattomana se häiritsee iloa vanhemmuudesta ja vauvasta nauttimisesta. Myöhemmin vaikeat muistot voivat aktivoitua uudessa raskaudessa.

Joskus puolison voi olla vaikeaa tavoittaa raskaana olevan kumppaninsa kokemusta riittävästi. Odottavalle äidille puolison tuki lisää merkittävästi turvallisuuden tunnetta synnytykseen valmistauduttaessa ja synnytyksen aikana. Siksi on olennaista, että puoliso voi olla mukana ainakin osassa synnytyspelon hoitotapaamisista.

Äidin psyykkinen hyvinvointi on keskeinen tekijä myönteiselle synnytyskokemukselle ja kokemukselle omasta äitiydestä. On tärkeää, että jokainen synnytyspelkoinen odottava äiti voidaan kohdata kiireettömästi hänen kokemustaan kunnioittaen ja todesta ottaen, ja suunnitella hänelle riittävän turvallinen raskaudenajan kokonaishoito. Myönteinen kokemus raskaudesta ja synnytyksestä vaikuttaa myönteisesti kokemukseen äitiydestä, vauvasta ja yhteisestä vanhemmuudesta ja parisuhteesta.

Riskiryhmiin kuuluvien olisi tärkeää voida hakeutua tilanteen arvioon ja hoitoon jo raskauden alussa.


Mistä hoitoa saa?

Synnytyspelko kannattaa aina ottaa esille neuvolavastaanotolla. Terveydenhoitajan kanssa keskustelun pohjalta rakentuu suunnitelma tilanteen arvioinnista ja mahdollisesta hoidosta. Äiti saa yleensä lähetteen äitiyspoliklinikalle, missä tehdään tarkempi arvio ja suunnitelma hoidosta synnytyspelkoon erikoistuneen kätilön ja lääkärin kanssa.

Monilla alueilla ne ensisynnyttäjät, joilla on voimakkaita pelkoja, ohjataan synnytyspelkoisille tarkoitettuun ryhmään. Ryhmissä on mahdollisuus keskustella synnytykseen liittyvistä peloista sekä harjoitella rentoutumista.

Joskus synnytyspelon taustalla voi olla sen kaltaisia asioita, joita ei voi helpottaa tiedon antamisella, tai asioita, joita voi olla vaikea avata ryhmässä. Silloin tarvitaan pidempää ja yksilöllistä psykoterapeuttista työskentelyä. Raskauden aikana varhaisen vuorovaikutuksen hoidossa tai psykoterapiassa voidaan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti hoitaa synnytyspelkoista äitiä, auttaa häntä kohti myönteisempää kokemusta raskaudesta, rakentaa luottamusta tulevaan synnytykseen, sekä tukea suhteen rakentumista odotettavaan vauvaan.

Kirsi Juutilainen
varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti,
paripsykoterapeutti

www.vauvaperhetyo.fi