19.12.2016

Hermostutko entistä herkemmin? Syynä voikin olla andropaussi.



Iän karttuessa miehen testosteronituotanto laskee. Andropaussiin liittyviin erektiohäiriöihin voi löytyä apu hormonihoidoista.

Toisin kuin menopaussi naisella miehen vaihdevuodet eli andropaussi on jatkuva hitaasti etenevä prosessi. Miessukuhormonin, testosteronin, pitoisuus verenkierrossa laskee keskimäärin prosentin vuodessa 40 ikävuoden jälkeen. Sen seurauksena pitoisuudet ovat 70-vuotiaalla 30-40 prosenttia alhaisemmat kuin nuorella miehellä. Lisäksi testosteronin vuorokausirytmi tasoittuu ikääntyessä.

Epäterveelliset elämäntavat ruokkivat oireita
Tyypillisiä andropaussin oireita ovat elinvoimaisuuden lasku, väsymys, ärtyneisyys, masennus, sukupuolisen halukkuuden väheneminen, hikoilu ja kuumat aallot sekä lihasmassan -ja voiman lasku. Myös muistihäiriöt liittyvät tutkimusten mukaan hormonitasojen alentumiseen.

Monet sairaudet ja epäterveelliset elämäntavat, kuten tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja liikunnan puute, edesauttavat androgeenitasojen laskua.

Erektiohäiriöt ovat yleisiä ikääntyvillä miehillä. Suomalaisista 40-45-vuotiaista miehistä vajaa neljännes kärsii jonkin asteisesta erektiohäiriöstä, mutta 65-70-vuotiaista lähes kaikilla esiintyy ainakin ajoittain erektiohäiriöitä. Kuitenkin vain pieni osa on selitettävissä androgeenipuutoksella.

Erektioiden määrä voi kertoa testosteronivajeesta
Ikääntymisestä johtuvan testosteronivajeen toteaminen ei aina ole helppoa. Kyseessä on useimmiten suhteellinen vajaus, joka aiheuttaa eriasteisia oireita. Oireista yö- ja aamuerektiot korreloivat ehkä parhaiten testosteronipitoisuuksiin. Jos erektioita on vähemmän kuin kerran viikossa tai seksuaalinen halu katoaa, kyseessä saattaa olla testosteronivaje.

Huolellisen oireiden kartoituksen ja kliinisen tutkimuksen lisäksi testosteronihoidon aloitus perustuu veren testosteronipitoisuuden määrittämiseen. On kuitenkin muistettava, että matala tai toisaalta normaalin rajoissa oleva testosteroni ei välttämättä kerro koko totuutta. Testosteronin viitearvoissa ei ole huomioitu miehen painoa ja painoindeksiä.

Hoidon tehoa tarkkaillaan tiukasti
Vain 10-15 prosenttia erektiohäiriöistä on selitettävissä matalalla testosteronipitoisuudella. Siksi erektiohäiriön hoidossa ensisijaiset lääkkeet ovat suun kautta tai virtsaputkeen annosteltavat valmisteet ja vaikeimmissa tapauksissa peniksen tyveen pistettävä lääke. Hoidon tehoa ja tarpeellisuutta voi selvittää muutaman kuukauden koehoidolla.

Ennen hoidon aloitusta on poissuljettava eturauhassyöpä. Eturauhasen tunnustelu peräsuolen kautta ja veren prostaspesifisen antigeenin (PSA) määrittäminen riittävät yleensä. Androgeenihoidon ei ole todettu lisäävän eturauhassyövän esiintymistä, mutta se saattaa edistää jo olemassa olevan syövän etenemistä. Hormonihoidon tehoa arvioidaan lääkärin vastaanotolla 3-6 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta.

Ellei selvää hoitovastetta saavuteta puolessa vuodessa, ei hoitoa kannata jatkaa ainakaan samalla valmisteella, koska pitkäaikaishoidon riskejä ei tunneta tarkoin. On muistettava, että vain osa miehistä tarvitsee testosteronihoitoa ja hyötyy siitä. Jos erektiolääkkeillä ei saavuteta riittävää tehoa, tehdään tarkemmat tutkimukset, muun muassa hormonimääritykset.

Juha Tapanainen, Prof.

Hormonihoito ja Alzheimer-tauti – mitä uutta?

Alzheimerin tauti, aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus, aiheuttaa noin 70 % vanhusten muistisairauksista (dementia). Monet aiemmat tulokset viittasivat vahvasti siihen, että vaihdevuosi-iän hormonihoito (estrogeeni yksin tai yhdessä keltarauhashormonin kanssa) voisi suojata Alzheimer taudilta. Näin ei käynyt suomalaisilla naisilla.

19.3.2019

Seitsemän kysymystä NIPT-testistä

NIPT-testillä (noninvasiivinen prenataalitutkimus) voidaan tunnistaa 21-trisomian eli Downin oireyhtymä peräti 99,9 prosentin todennäköisyydellä. Mihin NIPT-testin luotettavuus perustuu, entä jos testituloksen mukaan sikiö ei ole terve?

15.12.2016

Apua, minulla on munasarjakysta!

Noin 15% kaikista naisista on joskus elämässään, tässä tilanteessa. Munasarjakysta voi selittää oireita kuten alavatsakipuja, turvotusta ja virtsaamisongelmia. Munasarjakysta voi löytyä myös täysin yllättäen normaalin gynekologisen tarkastuksen yhteydessä. Mitä sitten? Voiko se olla vaarallista? Mistä tiedän, ettei se ole syöpä? Pitäisikö leikata heti, voiko se hävitä itsestään ja millä keinoin selvitetään asia nopeasti ja luotettavasti?

15.12.2016

Synnytyspelon taustoista ja hoitamisesta

Uuden ja tuntemattoman äärellä voi pelottaa. Vauva tulee. Samanaikaisesti iloa ja uuden odotusta, mutta myös aika ristiriitaista ja hämmentävää, joskus jopa pelottavaa. Niin paljon muutoksia omassa itsessä ja elämässä niin paljon epävarmaa…

11.1.2017