20.1.2020

Apua äitiys- ja lantionpohjanfysioterapiasta jo raskausaikana

Janna Rosenqvist

Janna Rosenqvist
Fysioterapeutti, äitiys-ja lantionpohjan fysioterapeutti

Raskausajan vaivat voivat hankaloittaa odottavan naisen elämää monella eri tavalla. Raskausajan fysioterapiahoito pohjautuu haastatteluun ja yksilölliseen tutkimukseen, jossa tarkoin toiveitasi kuunnellen rakennamme juuri sinulle sopivan hoitomuodon.

Raskausajan vaivat voivat hankaloittaa odottavan naisen elämää monella eri tavalla; perhe-, ja työelämä sekä vapaa-ajan menot saattavat kärsiä, jos kivut rajoittavat liikkumista. Muun muassa liitoskivut, selkäkivut, lantionpohjan kivut ja refluksioireet johtuvat kasvavan kohdun, vatsan sekä hormonien toiminnasta, mitkä löysyttävät kehon niveliä ja nivelsiteitä. On hyvin tärkeää muistaa, että yksikään raskaus ei ole samanlainen – näin myös vaivat ovat hyvin yksilöllisiä.

Fysioterapiassa hoito pohjautuu haastatteluun ja yksilölliseen tutkimiseen, jossa tarkistamme kehon asentoa ja kuormitusta, sekä keskivartalon ja lantionpohjan kuntoa. Kuunnellen toiveitasi ja tavoitteitasi rakennamme sopivan hoitomuodon. Tiedon antaminen on tärkeää ja tähän panostamme paljon. Vastaanotolla saat tietoa lantionalueen anatomiasta ja sen toiminnasta, ja selvityksen siihen, mitkä kohdat aiheuttavat kipuja. Tämä auttaa sinua ymmärtämään ja kuuntelemaan kehoasi. Nämä asiat voivat olla ratkaisevia tekijöitä, joiden avulla saat helpotusta raskausaikaasi. Jo ymmärrys siitä, miten ryhdin huomioiminen niin arjessa kuin työpaikalla, ja miten kehon yksipuolinen kuormittamisen välttäminen vaikuttaa kehoon, ovat tärkeitä apuvälineitä omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Liikunta on myös raskaana oleville tärkeää siinä missä kaikille muillekin, tietenkin aina kehoa ja vointia kuunnellen. Usein raskaana olevia mietityttää, mikä on sopiva liikuntamuoto ja -määrä. Epävarmuus voi iskeä varsinkin, jos kärsit lantionalueen kivuista, mikä muutenkin rajoittaa arkiliikkumista. Jotta liikkuminen olisi mahdollista myös lantionalueen kipujen kanssa, on tärkeää löytää sopivia liikuntamuotoja ja harjoituksia. Vastaanotolla ohjataan liikkeitä ja kuormitusta vähentävia asentoja. Liikkeiden avulla pyritään lisämään verenkiertoa, mikä myös helpottaa kipuja. Hoito voi myös sisältää manuaalista terapiaa, jonka tavoitteena on muun muassa rentouttaa ja lisätä liikkuvuutta.

Raskausajan fysioterapiasta on apua, vaikka ei mitään liikkumista rajoittavia kipuja olisikaan. Tässä tapauksessa tavoite on ensisijaisesti ennaltaehkäisy ja synnytykseen valmistautuminen, mikä samalla edistää synnytyksen jälkeistä palautumista. On tärkeää, että raskaana oleva tunnistaa lantionpohjan tietoisen aktivoimisen ja rentoutuksen. Lisäksi tieto ja ymmärrys; hengityksen merkityksestä, vatsalihasten ja jännesauman vahvistamisesta, kehon kireyksien ja jännitysten helpottamisesta, auttavat tukemaan raskauden kulkua ja synnytyksen jälkeistä palautumista.

Synnytyksen jälkeen keho voi tuntua vieraalta ja saattaa tuntua, että yhteys omaan lantionpohjaan ja kehoon on hävinnyt. Epätietoisuus suorien vatsalihasten erkauman tilanteesta ja lantionpohjan toiminnasta saattaa aiheuttaa suurta huolta ja pelkoa. Ehkä kärsit selkäkivuista, virstankarkailusta ja paineen tunteesta lantionpohjassa, tai ryhtiongelmasta. Myös imetys, vauvan kantamisasennot ja päivittäiset pitkät vaunulenkit saattavat kipeyttää kehoa. Toive ja kaipuu liikunnan pariin palaamiseen alkaa pikkuhiljaa hiipimään esiin, mutta mistä ja miten aloittaa? Ensimmäisten kuukausien aikana on hyvä antaa itselleen aikaa. Kolmea ensimmäistä synnytyksen jälkeistä kuukautta voi ajatella raskauden neljänneksi kolmanneksi, jolloin keskitytään äiti-vauva suhteeseen, rauhalliseen liikuntaan, hengitys- ja lantionpohjan harjoitteluun.

Raskausajan fysioterapiassa autamme sinua ymmärtämään miten helpottaa raskausajan vaivoja, ja miten voit valmistauta tulevaan synnytykseen, liiketerapian ja manuaalisen terapian avulla. Synnytyksen jälkeisessä äitiys- ja lantionpohjanfysioterapiassa tarkistamme miten palautuminen kohdallasi etenee ja miten kuntoutus kannattaa aloittaa. Vastaanotolla otamme huomioon raskausajan ja synnytyksen kulun ja niiden vaikutukset kehoon. Hoidamme kehon kireyksiä ja jännityksiä, erkauman kuntoutusta, lantionpohjan toimintahäiriöitä, kuten: virtsan-, ulosteen- ja ilmankarkailua, laskeumien kuntoutusta sekä sektio- ja episiotomia-arpien hoitoa. Vastaanotolle voi hakeutua milloin vain – vaikka synnytyksestä olisikin kulunut useita vuosia. On tavallista, että äitejä askarruttaa moni asia uuden äärellä ja tässä tahdomme auttaa.

Suosittelemme lämpimästi käyntiä fysioterapiassa jo raskauden aikana, jotta voisit paremmin kehossasi raskauden aikana ja sen jälkeen.

Lämpimästi tervetuloa fysioterapiaan.

Janna Rosenqvist
Fysioterapeutti, äitiys-ja lantionpohjan fysioterapeutti

Hormonihoito ja Alzheimer-tauti – mitä uutta?

Alzheimerin tauti, aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus, aiheuttaa noin 70 % vanhusten muistisairauksista (dementia). Monet aiemmat tulokset viittasivat vahvasti siihen, että vaihdevuosi-iän hormonihoito (estrogeeni yksin tai yhdessä keltarauhashormonin kanssa) voisi suojata Alzheimer taudilta. Näin ei käynyt suomalaisilla naisilla.

19.3.2019

Seitsemän kysymystä NIPT-testistä

NIPT-testillä (noninvasiivinen prenataalitutkimus) voidaan tunnistaa 21-trisomian eli Downin oireyhtymä peräti 99,9 prosentin todennäköisyydellä. Mihin NIPT-testin luotettavuus perustuu, entä jos testituloksen mukaan sikiö ei ole terve?

15.12.2016

Apua, minulla on munasarjakysta!

Noin 15% kaikista naisista on joskus elämässään, tässä tilanteessa. Munasarjakysta voi selittää oireita kuten alavatsakipuja, turvotusta ja virtsaamisongelmia. Munasarjakysta voi löytyä myös täysin yllättäen normaalin gynekologisen tarkastuksen yhteydessä. Mitä sitten? Voiko se olla vaarallista? Mistä tiedän, ettei se ole syöpä? Pitäisikö leikata heti, voiko se hävitä itsestään ja millä keinoin selvitetään asia nopeasti ja luotettavasti?

15.12.2016

Synnytyspelon taustoista ja hoitamisesta

Uuden ja tuntemattoman äärellä voi pelottaa. Vauva tulee. Samanaikaisesti iloa ja uuden odotusta, mutta myös aika ristiriitaista ja hämmentävää, joskus jopa pelottavaa. Niin paljon muutoksia omassa itsessä ja elämässä niin paljon epävarmaa…

11.1.2017