2.6.2020

Mitä eroa on foolihapolla ja folaatilla ja miksi se on tärkeä myös raskauteen liittyen? 

Päivi Suonsivu-Miettinen

Päivi Suonsivu-Miettinen
LL, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Finravinto 2017 - tutkimuksen mukaan folaattia sai suosituksen mukaisen määrän 22 % miehistä ja vain 5 % naisista. Folaatin puute voi johtua riittämättömästä saannista eli puutteellisesta ravinnosta, heikentyneestä imeytymisestä tai lisääntyneestä tarpeesta. Raskauden aikana folaatin tarve on merkittävästi lisääntynyt. 

Folaatti on yleisnimitys yhdelle B-ryhmän vitamiineista(B9). Folaatti on välttämätön ravintoaine, jota ihminen ei pysty tuottamaan itse vaan se on saatava ravinnosta. Hyviä folaatin lähteitä ovat esimerkiksi maksaruoat, tummanvihreät kasvikset, kaalit, hedelmät, oluthiiva (Brewer`s yeast). Eri ruoka-aineiden folaatti- ja muut mikroravinnepitoisuudet voi selvittää helposti Terveyden ja Hyvinnoinnin laitoksen THL:n ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietopankista www.fineli.fi. Folaatin puute on yksi tavallisimmista ravintoaineiden vajauksista. Finravinto 2017 - tutkimuksen mukaan folaattia sai suosituksen mukaisen määrän 22 % miehistä ja vain 5 % naisista. Folaatin puute voi johtua riittämättömästä saannista eli puutteellisesta ravinnosta, heikentyneestä imeytymisestä tai lisääntyneestä tarpeesta. Raskauden aikana folaatin tarve on merkittävästi lisääntynyt.

Tiedetään, että äidin raskauden aikainen folaatin puute on yhteydessä sikiön epämuodostumiin. Vahvin näyttö folaatin merkityksestä liittyy sikiön tärkeän kehitysvaiheen, alkuraskaudessa tapahtuvan hermostoputken sulkeutumiseen. Folaatin puute tässä kriittisessä kehitysvaiheessa ilmenee eriasteisina selkäytimen ja aivojen epämuodostumina. Folaatin puute on yhdistetty myös sydämen rakennepoikkeavuuksiin sekä suu- ja kitalakihalkioihin. Aikuisilla folaatin puute on yhteydessä anemiaan, kohonneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin, suurentuneeseen syöpäriskiin sekä kognitiivisen kyvyn laskuun. Folaatin päivittäinen saantisuositus on 500 mikrogrammaa vuorokaudessa, ja saannin takaamiseksi suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville sekä raskauden aikana normaalin ruokavalion lisäksi ravintolisänä folaattia 400 mikrogrammaa päivässä.

Biokemiallisella tasolla folaatilla on kaksi toisiinsa liittyvää tärkeää tehtävää soluaineenvaihdunnassa. Ensimmäinen niistä on aktiivisten yksihiilisten metyyliryhmien luovuttaminen, jotta metylaatiosyklin aineenvaihduntatuote homokysteiini muuntuu aminohappo metioniiksi. Toiseksi folaattia tarvitaan nukleotidien muodostamiseen DNA-synteesissä ja kokonaisuudessaan solunjakautumisen mahdollistamiseen. Terveyden ja sairauksien estämisen kannalta on tärkeää, mitkä geeneistä eli DNA-ketjun proteiinia koodaavista jaksoista ovat aktiivisia ja mitkä vaimennettuja. Tätä tasapainoa pitää yllä normaalisti toimiva metylaatio. Huonosti toimiva metylaatio aiheuttaa ”väärien” geenien aktivoitumisen ja sitä kautta sairausriskin. Geenien aktivaatio voi myös periytyä epigeneettisesti, ja sitä kautta riittävä folaatin saanti on tärkeä terveystekijä myös seuraaville sukupolville. Folaatin aineenvaihdunnassa tarvitaan myös mm. B12 ja B6 ja B2 vitamiineja. Näin ollen on helppo ymmärtää, että kyseisten ravintoaineiden vajeella on väistämättä terveyteen vaikuttavia seurauksia koko elimistöstössä. Folaatin tai B12-vitamiinin puutteeseen liittyvä homokysteiinin kertyminen tiedetään liittyvän koholla olevaan sydän- ja verisuonitautien riskiin.

Apteekeissa, terveyskaupoissa ja ruokakaupoissa on monenlaista folaattia eri muodoissa. Purkissa voi lukea esimerkiksi foolihappo, Quatrefolic, L-metylfolate. Eroavatko tuotteet muuten kuin hinnaltaan ja mikä niistä kannattaisi valita?

Foolihappo ja folaatti käsitteinä sekoittuvat helposti edelleen myös terveydenhuollon jakamassa informaatiossa. Neuraaliputken sulkeutumishäiriöön liittyvät väestötutkimukset 1960-luvulla on aikanaan tehty käyttämällä ravintolisänä synteettistä foolihappoa. Foolihappo ei esiinny sellaisenaan luonnossa eikä toimi aktiivisena koentsyymina metylaatiossa, vaan vaikuttaakseen elimistössä sen täytyy käydä läpi monivaiheinen metabolia muuntuakseen aktiiviseen muotoon, tetrahydrofolaatiksi. Etuna foolihapolla on sen pysyvämpi olomuoto eli parempi säilyvyys, minkä vuoksi sitä on voitu lisätä elintarvikkeisiin, mitä tehdään useissa maissa lisäämään väestön kokonaisfolaatin saantia. Ravinnon folaatti tuhoutuu suhteellisen helposti kypsentämisen yhteydessä. Elimistö kykenee käsittelemään vain tietyn määrän foolihappoa vuorokaudessa, jolloin ylimääräinen osuus jää kiertämään verenkierrossa. Tutkimuksissa korkea metaboloitumaton foolihappopitoisuus on yhdistetty kohonneeseen syöpäriskiin mutta lisätutkimusta tarvitaan.

Geenitutkimuksen lisääntyessä 1990-luvulta lähtien on ymmärretty lisää myös metylaatioon liittyvien geenien variaatioiden merkitys folaatin metaboliassa. Metyylitetrahydroreduktaasi (MTHFR)-entsyymi on saman nimisen geenin koodaama proteiini, jonka tehtävä on muuntaa foolihappo 5-metyylitetrahydrofolaatti –muotoon, joka on biologisesti aktiivinen. MTHFR-geenin variaatio 677C>T liittyy vahvasti alentuneeseen entsyymiaktiviteettiin. Riippuen siitä, onko saanut kyseisen variaation äidiltä, isältä vai kummaltakin, voi entsyymiaktiivisuus olla vain 30 % - 70 % normaalista. Samalla homokysteiinitasot nousevat. Toinen hieman lievemmin vaikuttava MTHFR-variaatio on 1298A>C. Molempien geenien suhteen on mahdollista tutkia kantajuus verikokeella. Tutkimus on hyödyllinen selvitettäessä alhaisia seerumin folaattitasoja tai korkeita homokysteiinitasoja. Eli käytännössä geneettisistä ominaisuuksista johtuen foolihapon höytysuhde voi jäädä hyvinkin matalaksi, mikä altistaa folaatin puutokselle foolihappolisästä huolimatta. Suomalaisessa väestössä MTHFR 677TT-kantajia eli erittäin huonosti foolihappoa metaboloivia on n. 10 % väestöstä.

Ensisijaisesti folaatin saanti kannattaa varmistaa monipuolisella, tummanvihreitä kasviksia sisältävällä ruokavaliolla. Raskautta toivoessa ja alkuraskauden aikana folaattilisä on tärkeä sikiön kehityksen kannalta. Kun folaattilisä otetaan suoraan aktiivisessa 5-MTHF –muodossa, pystyy elimistö hyödyntämään valmisteen riippumatta geneettisistä ominaisuuksista.
Vaikka aktiivinen folaatti on hieman kalliimpaa foolihappoon verrattuna, niin se toimii mahdollisesti monta kertaa tehokkaammin siihen mihin sitä tarvitaan, silloinkin kun MTHFR-geenivariantti ei ole tiedossa.


Päivi Suonsivu-Miettinen
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Hormonihoito ja Alzheimer-tauti – mitä uutta?

Alzheimerin tauti, aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus, aiheuttaa noin 70 % vanhusten muistisairauksista (dementia). Monet aiemmat tulokset viittasivat vahvasti siihen, että vaihdevuosi-iän hormonihoito (estrogeeni yksin tai yhdessä keltarauhashormonin kanssa) voisi suojata Alzheimer taudilta. Näin ei käynyt suomalaisilla naisilla.

19.3.2019

Seitsemän kysymystä NIPT-testistä

NIPT-testillä (noninvasiivinen prenataalitutkimus) voidaan tunnistaa 21-trisomian eli Downin oireyhtymä peräti 99,9 prosentin todennäköisyydellä. Mihin NIPT-testin luotettavuus perustuu, entä jos testituloksen mukaan sikiö ei ole terve?

15.12.2016

Apua, minulla on munasarjakysta!

Noin 15% kaikista naisista on joskus elämässään, tässä tilanteessa. Munasarjakysta voi selittää oireita kuten alavatsakipuja, turvotusta ja virtsaamisongelmia. Munasarjakysta voi löytyä myös täysin yllättäen normaalin gynekologisen tarkastuksen yhteydessä. Mitä sitten? Voiko se olla vaarallista? Mistä tiedän, ettei se ole syöpä? Pitäisikö leikata heti, voiko se hävitä itsestään ja millä keinoin selvitetään asia nopeasti ja luotettavasti?

15.12.2016

Synnytyspelon taustoista ja hoitamisesta

Uuden ja tuntemattoman äärellä voi pelottaa. Vauva tulee. Samanaikaisesti iloa ja uuden odotusta, mutta myös aika ristiriitaista ja hämmentävää, joskus jopa pelottavaa. Niin paljon muutoksia omassa itsessä ja elämässä niin paljon epävarmaa…

11.1.2017