Raskauden seuranta

Raskauden seuranta

Tukea, tietoa ja asiantuntemusta elämäsi tärkeimmälle matkalle, odotuksesta synnytyksen jälkeiseen aikaan.

Raskauden seuranta tapahtuu ensisijaisesti äitiysneuvolassa, joka voi olla joko kunnallinen tai yksityinen. Neuvolatoiminnan tavoite on tukea äidin ja sikiön ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia raskauden aikana sekä antaa tietoa raskauteen ja vanhemmuuteen liittyvistä sosiaaliturva-asioista. Neuvolassa pyritään myös tunnistamaan riskiraskaudet ja raskauden aikaiset ongelmat.

Lääkäri tai terveydenhoitaja tekee lähetteen äitiyspoliklinikalle, jos raskaudessa ilmenee jotain poikkeavaa tai jos äiti pelkää synnytystä epätavallisen paljon. Lähetteen saavat myös äidit, joilla on jokin vakava perustauti kuten diabetes tai epilepsia tai suvussa esiintyy perinnöllisiä sairauksia. Myös aikaisemman raskauden ongelmat saattavat olla syitä lähettää äiti erikoissairaanhoitoon.

Raskausajan terapiapalvelut

Raskausaika on yksi elämän taitekohdista, joka voi herättää odottajassa yllättäviäkin tuntemuksia. Jos mieli heittelee ahdistuksesta masennukseen, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Raskausaikaa rytmittävät neuvolakäynnit

Äitiysneuvolasuosituksen mukaan määräaikaisia terveystarkastuksia raskausaikana on ensisynnyttäjälle vähintään 9–10 ja uudelleen synnyttäjälle vähintään 8. Näistä kaksi on lääkärin vastaanottokäyntejä ja loput terveydenhoitajan tai kätilön tekemiä tarkastuksia. Raskauden seuranta voidaan hoitaa joko neuvolassa tai yksityisellä lääkäriasemalla.

Ensimmäinen yhteydenotto neuvolaan tapahtuu yleensä ennen 10. raskausviikkoa, jolloin sovitaan jatkoseurannasta. Tämän jälkeen neuvolakäyntejä on noin neljän viikon välein, viimeisen raskauskuukauden aikana tiheämmin.

Äidin ja sikiön vointia tarkkaillaan huolella läpi odotusajan

Ensikäynnin yhteydessä otetaan neuvolan perusverikokeet, joihin kuuluu mm. äidin veriryhmän selvittäminen. Kaikilla neuvolakäynneillä tehdään ainakin seuraavat perustutkimukset: mitataan verenpaine, äidin paino, tutkitaan virtsan sokeri ja valkuainen sekä kuunnellaan sikiön sydänäänet. 20. raskausviikon jälkeen mitataan kohdunpohjan korkeus (SF-mitta). RhD-negatiiviset äidit suojataan raskausviikoilla 28-30 anti-D-immunoglobuliinilla. Kaikki neuvolanäytteet, sokerirasituskokeet sekä anti-D-immunoglobuliinisuojaukset voidaan tehdä myös Femedassa

Neuvolakäynneillä seulotaan mm. raskausmyrkytystä (pre-eklampsia) jonka oireita ovat kohonnut verenpaine, valkuainen virtsassa ja turvotukset, anemiaa, virtsatietulehduksia ja sikiön kasvuhäiriöitä. Suurimmalle osalle odottajista tehdään neuvolassa myös sokerirasituskoe, jolla seulotaan raskausdiabetesta.

Sikiön seulontatutkimuksia on kaksi: ensimmäinen raskausviikoilla 11-13 ja toinen raskausviikoilla 18-21.

Huolenpitoa myös synnytyksen jälkeen

Viikon sisällä synnytyksen jälkeen terveydenhoitaja tai kätilö tekee joko kotikäynnin tai tapaa perheen neuvolan vastaanotolla. Tällä käynnillä keskustellaan synnytyskokemuksesta ja synnytyksestä toipumisesta. Lisäksi kiinnitetään huomiota äidin jaksamiseen ja mielialaan, imetykseen ja vastasyntyneen vointiin. Varsinainen synnytyksen jälkitarkastus on 5–12 viikkoa synnytyksen jälkeen joko neuvolassa tai lääkärin vastaanotolla. Vastaanotolla äiti tutkitaan, mitataan verenpaine ja otetaan perus veri- ja virtsakokeet. Lisäksi tehdään jatkosuunnitelma terveydentilan seuraamiseksi, jos äidillä raskauden aikana on ollut esim. korkea verenpaine tai raskausdiabetes. Äiti saa jälkitarkastuksesta todistuksen, jonka hän toimittaa KELAaan.