Ravitsemusterapia
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin asiantuntemusta kaikenikäisille. Aina asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja.
Laillistettuja ravitsemusterapeutteja voi valmistua Suomessa vain Itä-Suomen yliopistosta (Kuopio) lääketieteellisen tiedekunnan alaisuudesta. Ravitsemusterapeutit opiskelevat 5 vuotta esimerkiksi ihmisen fysiologiaa, ravintoaineita, ravitsemusta eri sairaustiloissa sekä ravitsemuspsykologiaa.
Ravitsemusterapiassa pyrimme ensikäynnillä arvioimaan tilanteen. Käymme läpi kokemasi haasteet ja toiveet avun tarpeelle. Käymme läpi tyypillisen päivän syömiset sekä arvioimme ruokasuhdetta. Pyrimme tuomaan esille suositeltavia toimintatapoja, joiden perusteella voimme yhdessä suunnitella jatkotoimenpiteet. Voimme sopia tapaamisia yksi kerrallaan, sopia määrämittaisesta työskentelystä tai kenties kertakäynti on jo riittävä.
Ravitsemusterapiassa pyritään tukemaan asiakasta oman toiminnan havainnoimiseen. Pyrimme tuomaan harjoituksia, joiden tavoitteena on havainnoida omia ajatuksia, tunteita tai käyttäytymismalleja. Annamme myös tietoa ja suoria ehdotuksia/suosituksia, mutta tiedostamme, ettei käyttäytymisen muutos ole tiedosta kiinni. Havainnoimisen ja keskustelemisen lisäksi käyttäytymisen muutos tarvitsee käytännön harjoittelua. Elintapamuutoksiin voikin suhtautua uuden harjoitteluna ja oppimisena suorittamisen sijaan. Säännöt, kiellot tai rajoittaminen eivät kuulu hyvään syömiseen kenenkään osalta. Ravitsemusterapeutti ei kuitenkaan ole psykiatrian ammattilainen ja ohjaammekin tarvittaessa oikean ammattilaisen pariin.
Kuinka tunnistaa oma ruokasuhde?
Hyvään, terveyttä edistävään syömiseen ei kuulu:
- ansaitseminen
- arvottaminen/eri ruoat ovat eriarvoisia keskenään
- muiden ruokien/syömisen kommentoiminen
- syyllisyys, häpeä tai kompensaatiokäyttäytyminen
- syöminen tai syömättömyys toimii rankaisukeinona
- palkitseminen
- syöminen toistuvasti tunteisiin
- nälkä ja kylläisyysviestien ohittaminen
Terveyttä edistävään positiiviseen ruokasuhteeseen kuuluu:
- sallivuus, ruoat eivät ole eriarvoisia keskenään esimerkiksi eri energiasisällöstä huolimatta
- kyky tehdä päätöksiä joustavasti eri tilanteissa
- syöminen on aina sallittua riippumatta kellonajasta, päivästä, tilanteesta tai kulutuksesta
- nälkä ja kylläisyysviestien tunnistaminen ja näiden arvostaminen
- oma keho = liittolainen /yhteistyökumppani
- Syöminen ja ruoka tuottavat mielihyvää, mutta eivät ole elämän tärkein asia
